kolme viikkoa

Edellisestä kirjoituskerrasta on kulunut jo luvattoman kauan. Täytyi ihan hakea kalenteri, että muistaisi mitä kaikkea on tapahtunut näiden viikkojen aikana. Ti 16.10 kävimme keilaamassa ja Jyri hoiti sillä aikaa Camillaa. No minä tietysti voitin ;) Meillä oli ihan mukavaa, mutta en ole varma, että muut lähtevät vielä mun kanssa keilaamaan. Viikolla seurasimme Kirstinin ja Linin yritystä saada ostettua laivaliput Tallinnaan. Se oli vaikeata, mutta lopulta taisi Jaana ostaa liput tytöille. Meillä olikin sitten omituinen kahden keskinen viikonloppu ilman iloista pölötystä ympärillä. Osattiin me siitä kyllä nauttiakin ;) Kirstin ja Lin oli tosi väsyneitä, kun tulivat sunnuntaina illalla kotiin. Eipä niistä silloin saanut oikein mitään irti reissusta. Myöhemmin kuitenkin kertoivat mitä olivat reissullaan tehneet.

Seuraavan viikon lopulla tuli Linin kaveri Jule (?) Suomeen. Hän majoittui Jukalle, mutta kävi meilläkin muutamaan otteeseen. Ihan mukava tyttö, tosin taisivat pilata kokonaan meidän ilon Singstarin pelaamisesta. Kirstin, Lin ja Jule osaa kaikki laulaa niin hyvin, ettei ainakaan niiden kanssa pelata Singstaria ikinä. (No ehkä 2 promillen humalassa ;)

Viikko 40 olikin sitten kiireinen. Keskiviikkona Tomi oli lääkärissä. Onneksi kaikki näytti hyvältä tähystyksessä. Minä olin päivällä Swing -kurssilla. Kirstin ja Lin menivät Camillan kanssa vauvauintiin, kun minä juhlin Oktoberfestiä työpaikallani. Torstaina olin myös kurssilla ja illalla menin vielä Saksan kurssille. Perjantaina vielä yksi kurssipäivä. Illalla olinkin aivan väsähtänyt uuden oppimisesta ja liian vähäisistä yöunista. Lauantaina kävin Johannan kanssa ratsastamassa 2 tuntia maastossa Islanninhevosilla. Koko ratsastuksen satoi räntää enkä ollut osannut varustautua siihen tarpeeksi hyvin, joten palelin märissä housuissani. No kivaa se kuitenkin oli. Tosin vieläkin on kipeitä selkälihaksia. Kotiin tultuani tehtiin poronkäristystä. Aupparit söivät sitä ihan kiltisti, vaikka Tomi esittelikin sen niin, että siinä on Petteri Punakuonon serkku. Ruokailun jälkeen lähdettiin mikroautoilemaan. Tosin tätä ei Kirstin ja Lin tienneet vaan lähtivät mukaamme peläten pahinta. Taisi se ollakin melkoinen yllätys heille mihin menimme, mutta kiltisti he sitten kuitenkin ajoivat. Ja Lin meistä parhaiten. :) Tomille tuo taisi olla pettymys, koska luuli olevansa hyvä ja nopea kuski. Tosin voi olla, että Tomi käy vielä harjoittelemassa seuraavaa kertaa varten. Tosin mä en tykännyt ajamisesta kahjojen kaahalijoiden kanssa, joten taisi olla minulle viimeinen kerta. Katsomaan voin kyllä lähteä. Paras radalla olijoista oli isäni. Tosin se ei tullut mulle mitenkään yllätyksenä. Kotiin palatessa minä vein Camillan nukkumaan ja Tomi teki sillä aikaa pitsaa. Tunnelma oli jotenkin hieman vaivautunut: ehkä osittain siksi, että tiesimme, että se oli viimeinen ilta yhdessä koko porukalla ja toisaalta siksi, että kaikki oli väsyneitä. Annettiin Linille hopeinen kaulakoru, jossa oli formula-auto. Toivottavasti pitää siitä ja muistaa meidät siitä :) Se ei siis ollut palkinto meidän voittamisesta!!

Sunnuntaina olikin sitten taas ohjelmaa. Ennen lähtöä skiexpoon Lin antoi meille vanhempiensa lähettämän kiitoksen majoittamisesta ja huolehtimisesta. Se yllätti meidät täysin. Skiexposta suoraan vietiin Lin rautatieasemalle. Se oli tosi haikeeta. Miten sitä onkin niin vaikea sanoa sitä mitä ajattelee. Sitten sitä vaan toivoo, että toinen ymmärtää. Nyt vaan toivon onnea Linille uuden perheensä kanssa. Kun tultiin kotiin asemalta kukaan meistä ei osannut oikein sanoa mitään vaan kaikki istui hiljaa keittiön pöydän ääressä. Itseäni mietitytti myös, mutta eihän se Lin nyt kuollut ole, vaikka meistä olisi voinut niin päätellä. No ehkä tämä tästä ajan kanssa. Ja tuleehan Lin taas kohta käymään :) Ja jäihän meille onneksi Kirstin! :) Nyt vaan täytyy selvitä kahden tyttären kanssa ;)

Maanantaina Kirstin meni orkesteriharjoituksiin ja me käytiin isossa omenassa ostamassa mulle uusia paitoja. Tietenkin Camilla sai myös, mitenkäs muuten. Tänään Tomi lähti työmatkalle Jyväskylään (ja mulla on sen takia aikaa kirjoittaa blogiani). Kirstinillä oli kielikurssi ja talossa raikui ainoastaan Camillan ääni ja illalla vielä varsin kiukkuinen ääni, kun ei olisi halunnut tulla sisälle ollenkaan.

Valittelen aina, että Kirstinin ja Linin kirjoitukset on pitkiä, mutta tuli tähänkin nyt jonkin verran pituutta. Tässä on tosin kolmen viikon tapahtumat... ;)

I was supposed to write something in english too, but now is so late that I have to go to sleep. Maybe next time....